Kirjastorakennus
Kirjastorakennus valmistui vuonna 1921. Se rakennettiin alun perin tyttöjen asuntolaksi, lisäksi siihen tulivat johtajan ja käsityön opettajien asunnot sekä tyttöjen käsityöluokka. Asuntola otettiin käyttöön toisen työkauden alkaessa. Yläkerrassa sijaitsivat tyttöjen huoneet ja alakerrassa oli iso sali 22:lle kangaspuulle. Oikeanpuoleisessa siivessä oli johtajan asunto. Nykyiseen asuunsa rakennus remontoitiin vuosina 1995-1996.

  Kytömäki
Rakennuksen piirustukset tehtiin v.1929 ja tarkoituksena oli siis rakentaa johtajalle asunto. Kymmenkunta vuotta myöhemmin suunnitelmaa päästiin toteuttamaan ja rakennus palvelikin johtajan asuntona aina vuoteen 1961 saakka, jonka jälkeen se toimi mm. kodinhoitajakoulun asuntolana. Tyylillisesti rakennus oli aikanaan moderni tasakattoineen ja uusimallisine ikkunoineen.
Aikojen saatossa rakennus sai nimekseen Impilinna ja tänä päivänä rakennus kunnioittaa ensimmäistä asukastaan ja kantaa nimeä Kytömäki.
”Johtokunta päätti piispa Väinö Malmivaaran esityksestä rakentaa tiilisen keskuslämmityksellä varustetun rakennuksen, jossa paitsi johtajaparin huoneita, olisi arkistohuone, kanslia ja pari vierashuonetta opiston pitempimatkaisia vieraita varten.”(Me uskomme vielä, 1970)
Rakennus valmistui talvisodan alkaessa joulukuussa 1939 ja sai ensiksi palvella kouluhallitusta sekä vankihallitusta, jotka oli tänne evakuoitu. Vasta kesällä 1940 rakennus vapautui palvelemaan sille aiottua tarkoitusta.

  Korho
Erkki Kurki-Suonio rakensi Korho nimisen talon Raudaskylälle vuonna 1926. Talon hirsikehikko tuotiin talkoilla Isoltakoskelta ja talkoilla se myös rakennettiin. Korho tulee nimestä Krohn.
Kansankorkeakoulun perustaminen aiheutti tilojen laajentamistarpeen. Sitä jonkin verran helpotti opiston entiseltä opettajalta, Erkki Kurki-Suoniolta ostettu Korho niminen rakennus. Kauppa tehtiin vuonna 1946. Korho on toiminut siitä saakka asuntolana ja nykyisin sitä käytetään lyhyempiaikaisten vierailijoiden sekä kurssilaisten majoittamiseen. Korho on remontoitu nykyiseen loistoonsa vuonna 1997.

  Kellomäki
40-luvulla Opistolle ostettiin vielä toinenkin kiinteistö, joka oli nimeltään Kellomäki. Nimensä talo oli saanut siitä, että se oli Karjalan Kannakselta, Kellomäestä ostettu. Se oli pyöreistä hirsistä tehty kaksikerroksinen huvila, joka sitten siirrettiin Raudaskylään. Ostettaessa rakennus varattiin kodinhoitajakoulun käyttöön. Tänä päivänä Kellomäessä asuu ammattikorkeakoulun opiskelijoita, jotka ovat vuokranneet sieltä huoneita.

  Opistorakennus
1952 kutsuttiin dipl.ins. Eino Niemelä Oulusta tekemään uudisrakennussuunnitelmia. Hän teki muutamia ehdotuksia, mutta niitä ei rohjettu lähteä toteuttamaan. Opiston johtajan vaihtuessa työ käynnistettiin uudelleen v.1954, rakennustöiden alkaessa 28.3.1955 ja uuden Opistorakennuksen vihkiäisiä vietettiin 8. tammikuuta 1956. Rakennusohjelma saatiin päätökseen vuonna 1961, jolloin rakennettiin Opistorakennuksen eteisaula.
Rakennussuunnitelmista mainittakoon, että kirkkosali ei kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaan. Johtokunta kuitenkin huomasi sen tarpeellisuuden ja teki kauaskantoisen päätöksen muuttaessaan piirustuksia. Sali oli ja on edelleen kokoonsa verraten suhteellisen matala, mutta ideaa hahmoteltaessa Niemelällä ei olekaan ollut lähtökohtana kirkko, vaan seuratupa kattopalkkeineen.
Kirkkosalin 10- äänikertaiset urut hankittiin vuonna 1959 Kangasalan Urkutehtaalta.

  Pihasaunat
Syyskuussa 1956 paloi vanha leipomo ja saunarakennus. Uusi, rakennusmestari Eino Seppälän suunnittelema pihasauna valmistui vuonna 1958. Rakennukseen tuli kaksi saunaa, joista toinen oli tarkoitettu opettajille ja henkilökunnalle ja toinen opiskelijoille sekä pesula opiskelijoita varten. Tämä rakennus palvelee tässä samassa tarkoituksessa vielä tänäkin päivänä, tosin miesten ja naisten saunana.

  Toimistorakennus ja Piispankammari
Rakennus valmistui 1960 luvun alussa, entisen johtajanasunnon siirtyessä opiskelijoiden asuntolaksi. Viimeisen kerran johtaja asui tässä rakennuksessa 80-luvun alussa.
Vuonna 1997 rakennus remontoitiin nykyiseen muotoonsa. Toisessa päässä sijaitsevat rehtorin sekä toimistotyöntekijöiden työskentelytilat ja toisessa päädyssä sijaitsee vierashuoneistona toimiva ns. Piispankammari joka käsittää kolmen huoneen lisäksi olohuone-keittiön, inva-wc:n sekä saunaosaston.